Yhdistelmäopinnot - Lisämakua lukio-opintoihin
Lukio on yleissivistävä koulutus, josta saa hyvän pohjan korkeakouluopintoihin ja elämään. Monet lähtevät lukioon hakemaan lisämietintäaikaa siihen mitä haluaa tehdä tulevaisuudessa. Entäs jos tietää mitä haluaa tehdä mutta tahtoo edelleen hankkia lukiokoulutuksen tai edes sen ylioppilastutkinnon? Tällöin erittäin loistava vaihtoehto on kaksois- tai kolmoistutkinto.
Kaksoistutkinto onkin näistä kahdesta se yleisempi ja suositumpi vaihtoehto. Kaksoistutkinnon suorittajan pääkouluna toimii yleensä ammatillinen oppilaitos ja hän suorittaa ammatillista perustutkintoa, jonka lisäksi hän opiskelee lukiossa äidinkieltä sekä vähintään kolmea muuta oppiainetta. Valittavissa on toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja jokin reaaliaine. Ylioppilastutkintoon sisältyy vähintään neljä koetta, äidinkielen ja kirjallisuuden koe on näistä kaikille pakollinen ja loput kolme on valittava edellä mainittujen joukosta. Opiskelija suorittaa valitsemiansa aineiden kurssit ja kirjoittaa aineet ylioppilaskirjoituksissa, jotka suoritettuaan hän saa ylioppilastodistuksen muttei lukion päättötodistusta, koska hän ei ole suorittanut kaikkia lukion kursseja.
Kolmoistutkinnon suorittajan pääkouluna toimii vuorostaan yleensä lukio ja hän suorittaa lukion koko oppimäärän ja ylioppilastutkinnon lisäksi myös ammatillisen perustutkinnon. Tutkinnon kolme ensimmäistä vuotta keskittyy lukio-opintoihin, joiden lomassa suoritetaan joitain ammatillisen tutkinnon osia, ja opintojen neljäntenä vuonna suoritetaan ammatillinen tutkinto loppuun. Muuten kolmoistutkinto ei eroa kaksoistutkinnosta, molemmista tutkinnoissa suoritetaan opintoja niin lukiossa kuin ammatillisessa oppilaitoksessa.
Kaksois- vai kolmoistutkinto?
Monet ovat varmasti kuulleet kaksoistutkinnosta ja sen sisältö on monille tutumpi. Kolmoistutkinto vuorostaan on monille hieman vieraampi käsite, kuten myös sen sisältö. Molempien koulutusten kesto on noin neljä vuotta, johtuen tutkintojen suuremmasta työmäärästä. Yhdistelmäopinnot vaativat ahkeruutta ja tietynlaista asennoitumista opiskeluun sekä omatoimisuutta. Monet oppilaitokset tekevät yhteistyötä keskenään, tehden useamman tutkinnon suorittamisesta helppoa. Yhdistelmätutkintojen suorittaminen on jokaisen yksilöllinen valinta ja opiskelu suoritetaan henkilökohtaisen opintosuunnitelman pohjalta, joka suunnitellaan yhdessä lukion opinto-ohjaajan ja ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaajan kanssa tavalla, jolla se tukee opiskelijan opintoja ja niissä etenemistä parhaiten.Kaksoistutkinto onkin näistä kahdesta se yleisempi ja suositumpi vaihtoehto. Kaksoistutkinnon suorittajan pääkouluna toimii yleensä ammatillinen oppilaitos ja hän suorittaa ammatillista perustutkintoa, jonka lisäksi hän opiskelee lukiossa äidinkieltä sekä vähintään kolmea muuta oppiainetta. Valittavissa on toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja jokin reaaliaine. Ylioppilastutkintoon sisältyy vähintään neljä koetta, äidinkielen ja kirjallisuuden koe on näistä kaikille pakollinen ja loput kolme on valittava edellä mainittujen joukosta. Opiskelija suorittaa valitsemiansa aineiden kurssit ja kirjoittaa aineet ylioppilaskirjoituksissa, jotka suoritettuaan hän saa ylioppilastodistuksen muttei lukion päättötodistusta, koska hän ei ole suorittanut kaikkia lukion kursseja.
Kolmoistutkinnon suorittajan pääkouluna toimii vuorostaan yleensä lukio ja hän suorittaa lukion koko oppimäärän ja ylioppilastutkinnon lisäksi myös ammatillisen perustutkinnon. Tutkinnon kolme ensimmäistä vuotta keskittyy lukio-opintoihin, joiden lomassa suoritetaan joitain ammatillisen tutkinnon osia, ja opintojen neljäntenä vuonna suoritetaan ammatillinen tutkinto loppuun. Muuten kolmoistutkinto ei eroa kaksoistutkinnosta, molemmista tutkinnoissa suoritetaan opintoja niin lukiossa kuin ammatillisessa oppilaitoksessa.
Tukea tulevaisuuden opintoihin ja työelämään
Yhdistelmätutkinnoilla kasvattaa ja rikastaa omaa ammatillista osaamistaan, samalla tienaten yleissivistävän ja syventävän koulutuksen lukiosta. Koulutuksesta saa hyvät edellytykset työelämää varten ja parantaa jatko-opintomahdollisuuksia. Joissain ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa kaksois- tai kolmoistutkinnon aikana suoritetut opinnot voidaan osittain katsoa hyödyksi näihin haettaessa.